Laskiaistiistai.

Leuto talvinen sää ja hienoinen lumisade sai meidät ulos mökistä. Tuulikki vietti aikaa hiihtäen, lumikenkäillen ja pulkkamäessä.
Minä puolestani linkosin traktorin kanssa Junttilantien. Tuulikki on usen sanonut, jonka varmasti olette häneltä itseltäänkin kuullut, että Harri ulkoilee kyllä jos vain alla pörisee moottori, joten teinpä sitten laskiaisen kunniaksi pienen lenkin moottorikelkalla :)

Kevättä jo odottelen, jotta pääsen taas tekemään lenkkejä skootterin kanssa, mutta ikkunasta kun katsoo, niin siihen menee vielä aikaa.

onko elämää laatikoiden keskellä?

Ennenkuin jatkan, haluamme toivottaa Teille kaikille Oikein hyvää alkanutta vuotta 2012.

t&h&r

Joitakin vuosia sitten ajattelin, että muutto on työlästä puuhaa, joten enään en muuta minnekkään. Vaan kuinka sitä voi ihminen tietää minne elämä kuljettaa.

Jo vuosia on mielessä virinnyt ajatus kokeilla elämää maalla, mutta tuo työelämä ja työpaikka on noiden haaveiden toteutusta jarruttanut. Enään kun sitä estettä ei ole, on aika toteuttaa ensimmäinen monista vuosien varrella virinneistä haaveista.

Muitakin haaveita toki on, mutta niistä saatan kertoa kun ne puolestaan tulevat ajankohtaisiksi ja toteutettaviksi.

Nyt tämän elämänvaiheen muutoksen alkumetreillä voinkin kertoa, että elämää on näiden muuttolaatikoidenkin keskellä,  eikä tätä muutosta kannata pilata hosumalla ja stressaamalla, eihän minulla  enään ole kiirettä minnekkään..

-harri-

Kuvan elikko ei kuulu omaan maalaismaisemaani :)

ajankohtaista...

Kerrankin ajattelin päivittää blogia ajankohtaisilla tiedoilla...

HYVÄÄ JA RAUHAISAA JOULUA TEILLE KAIKILLE !!!

Seuraavat ajankohtaiset ajatukset päivittää tuossa viikon kuluttua..

menneen ajan havinaa...

Silloin joskus, sanoisimpa kauan sitten kulki rataverkossa ns. kiskobussi jonka kansa risti lättähatuksi. Silloin kun auto oli monelle vielä ylellisyyttä ja julkinen liikenne välttämättömyys. Silloin tuo lättähattu kuljetti nuorta miestä minne sitten hän olikin matkalla, tosin päivittäistä tai edes viikottaista tuo kulkeminen ei ollut.
Tuolloin sain tutustua tuohon upeaan ja moderniin kulkuvälineeseen.

Nyt palasimme tuohon tunnelmaan, sillä lauantaina kulki tuo nostalginen kulkuneuvo Keravan ja Porvoon välisen matkan. Kuten aikanaan, ei nytkään tuolle matkalle kannattanut lähteä kiireellä, sillä kyseessähän ei ollut sen enempää Bendolino kuin Allegrokaan, vaan tuo lättähattu taittoi tuon matkan tunnissa joten aikaa palata ajatuksissaan menneeseen oli.
Aikanaan kuitenkin Porvoon rautatieasemalle saavuttiin. Harmi vain, sää ei meitä suosinnut vaan taivaalta putoili päälemme joulukuun räntää.

Ajatuksemme oli tuon Porvoossaolomme aikana pipahtaa Pizzalla vanhassa kaupungissa, vaan kun kuljimme toista katua ylös ja toista alas päädyimme lopulta kaupungin modernimmalle puolelle, emmekä löytäneet matkallamme kuin Kotipizzan, jonka kuitenkin pätimme tälläkertaa ohitta. Lopulta astuimme täynnä olleen Vanhan Apteekin ovesta sisälle josta pienen odottelun jälkeen saimme pöydän ja tilasimme kaksi kanaa ja yhdet etanat. Noihin ihaniin valkosipulietanoihin Tulikki ei koskenut, mutta minulle ne kyllä maittoivat.

Pitkään saimme täällä ruokaamme odottaa, joten tuo ruokailu menikin sitten pikaruokalan tahtiin, sillä junalla on aikataulunsa ja sinnehän meidänkin oli hyvissä ajoin palatava mikäli mielemme halajaa kotiin Keravalle.

Paluumatka sujui tuossa tunnissa unelijaissa merkeissä, sillä tienoon oli peittänyt pimeys, joten ulos ei juurikaan näkynyt ja maisemat vaihtuivat siis meidän niitä näkemättä.                     http://www.porvoonmuseorautatie.fi/

ajatuksia ilman ajatusta...

Niin, talvi tekee tuloaan, sillä joinakin öinä on mittarin lukemat laskeneet jo pakkasen puolelle. Päivisin vielä ollaan onneksi kuitenkin lämpöasteiden puolella.


Aikaa olemme taas siirtyneet viettämään Keski-Suomeen mökille.
Luonto näyttää harmaan kalpealta, sillä puut ovat pudottaneet lehtensä ja päivän valoisa aika jää enään keskipäivän molemmille puolille. Vielä se päivä tästäkin lyhenee.
Uimasäitä onneksi vielä riittää, sillä aamu-uinnilla veden lämpö oli korkeampi kuin ilman eikä jäistäkään vielä ole tietoa.Tänään kävimme isänpäivälounaalla Tuulikin vanhempien kanssa, käytiin oikein seurakuntatalolla karjalanpaistilla..
Mikähän tuossa vanhenemisessa vie ihmiseltä ne nuoruuden periaatteet, sillä karjalanpaisti ei kuulunut missään muodossa ruokavaliooni, mutta tänään se maistui jopa hyvältä kera perunan ja lanttulaatikon.
Vaikka Tuulikille en olekkaan isä, sain häneltä kuitenkin isänpäivälahjaksi raaputettavia arpoja.. ja yllätys yllätys, niistä tuli myös voitto!! Harvoin tuo onnetar minua edes huomaa, mutta ehkä näin isänpäivän johdosta se tuon voiton minulle soi :)

Saa nähdä, tai huomenahan se nähdään, sillä kaupungilla paikalliset juttelivat, että huomena saattaisi tulla jo lunta.. omasta puolestani sillä ei ole kiirettä, sillä ehtii siihen kylläsyä monta kertaa ennen kevättä ja muuttolintujen paluuta.
Traktoriinkin on vielä ketjut asentamatta, eikä ilman niitä sillä lumitöihin pääse. Vaan eipä tuo ensilumi, jos sitä siis huomena olisi tulossa ainakaan maahan vielä jää, sillä lämminhän tuo maa vielä on..

Tässäpä noita ajatuksettomia ajatuksia tuli. Laitan tuohon vierelle vielä kuvan jolla ei ole tämän tekstin kanssa mitään tekemistä. Voithan kuitenkin arvailla ketä kuva esittää ja mistä tuo kuva on otettu?
Pelkkä paikkakunta tai kaupunkikin riittää.
Palkintoja tiedost ei jaeta, mutta tietämisestä saat varmaankin hyvän mielen.
terv. Harri

Kukkaloistoa...

Lämmin lienee syksy ollut kun ledessä kerrotaan vadelmien kukkineen. Kuvaa kukista en ole saannut kun itse niitä en ole nähnyt, mutta olohuoneen ikkunalla oleva orkidea ryhtyi kukkimaan vaikka ihan äskettäin se edeliset kukkansa tiputti.

Talvi lähestyy..

Taas on tullut aika jolloin puutarhakalusteet viedään sisälle ja suihkulähteet tyhjennetään, pihat haravoidaan, puut ja pensaat leikataan, vedet suljetaan ja sähköt katkaistaan..

Vuorossa oli Paiden mökin talvikuntoon saattaminen...

Nyt siis odottelemme talvea, toivottavasti ei yhtä lumista kuin edellistalvi.